Paras vedensuodatin retkeilyyn: näin valitset

Paras vedensuodatin retkeilyyn on se, joka sopii juuri sinun retkesi pituuteen, porukan kokoon ja niihin vesiin, joista aiot juoda. Päiväretkellä riittää kevyt pilli tai suodatinpullo, viikon vaelluksella neljän hengen porukassa painovoimasuodatin säästää aikaa ja hermoja. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä retkisuodatin poistaa ja mitä ei, miten eri tyypit eroavat toisistaan ja mitä Suomen olosuhteissa kannattaa ottaa huomioon.

Emme ole testanneet suodattimia laboratoriossa emmekä julista voittajaa. Vertailemme tyyppejä ja valintaperusteita, joiden avulla löydät itsellesi sopivan ratkaisun.

Miksi luonnonvesi kannattaa käsitellä retkellä?

Kirkas tunturipuro tai erämaajärvi näyttää puhtaalta, mutta ulkonäöstä ei voi päätellä, onko vedessä taudinaiheuttajia. Vesistöihin päätyy ulosteperäisiä bakteereja ja alkueläimiä esimerkiksi eläimistä, laitumilta, mökkien jätevesistä ja suosituilta leiripaikoilta. Riski on yleensä suurempi lähellä asutusta, laavuja ja polkuja kuin kaukana erämaassa, mutta täysin riskitöntä luonnonvettä ei ole.

Moni retkeilijä on juonut käsittelemätöntä vettä ilman ongelmia, ja tällaisia kokemuksia kuulee usein. Ne eivät silti kerro, mitä seuraavassa purossa on. Vatsatauti voi pilata retken ja olla syrjäisessä paikassa hankala, joten veden käsittely on pieni vaiva verrattuna siihen, mitä se ehkäisee.

Mistä vettä kannattaa ottaa

• Valitse virtaava, kirkas vesi seisovan lammen tai rantakaislikon sijaan.
• Ota vesi ylävirrasta, ei leiripaikan, polun ylityskohdan tai eläinten juomapaikan alapuolelta.
• Järvestä vettä kannattaa ottaa vähän kauempaa rannasta, missä pohjasta ei nouse sakkaa.
• Jos vesi on sameaa, anna sen laskeutua astiassa hetki ennen suodatusta.

Erämaa, retkeilyalue vai mökkijärvi?

Tunturialueiden kirkkaissa puroissa vesi on usein hyvää, mutta myös siellä poroja, koiria ja ihmisiä liikkuu vesistöjen äärellä. Kansallispuistojen suosituilla reiteillä tulipaikkojen ja käymälöiden lähellä vettä ei kannata ottaa käsittelemättä. Eteläisen Suomen järvissä ja joissa, joiden varrella on asutusta, peltoja ja kesämökkejä, veden käsittely on vielä tärkeämpää. Mitä lähempänä ihmistoimintaa olet, sitä enemmän kannattaa luottaa sekä suodattimeen että keittämiseen.

Mikrosuodatin, puhdistin ja keittäminen: mitä mikin poistaa?

Retkivettä voi käsitellä usealla tavalla, ja ne eroavat siinä, mihin ne tehoavat. Tämä on koko valinnan tärkein asia, sillä kaikki retkisuodattimet eivät poista samoja asioita.

Menetelmä	Bakteerit	Alkueläimet	Virukset	Sameus ja roskat	Maku ja haju
Ontelokuitu- tai keraaminen mikrosuodatin (noin 0,1–0,2 µm)	Kyllä	Kyllä	Ei luotettavasti	Kyllä, mutta tukkeutuu	Ei, ellei mukana ole aktiivihiiltä
Puhdistin (hienompi suodatin tai lisäkäsittely)	Kyllä	Kyllä	Kyllä, kun teho on ilmoitettu	Kyllä	Mallista riippuen
Keittäminen	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei	Ei
Kemiallinen desinfiointi (esim. tabletit)	Kyllä	Osittain, vaikutusaika vaihtelee	Kyllä	Ei	Ei, voi jättää sivumaun
UV-valo	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei, vaatii kirkkaan veden	Ei

Tyypillinen retkisuodatin on mikrosuodatin, jonka huokoskoko on noin 0,1–0,2 mikrometriä. Se pysäyttää bakteerit ja alkueläimet, kuten giardian ja kryptosporidin, mutta virukset ovat niin pieniä, että ne voivat päästä läpi. Suomen luonnossa virusriski liittyy lähinnä ihmisten jätevesiin, joten lähellä asutusta tai paljon käytetyillä leiripaikoilla suodatettu vesi kannattaa lisäksi keittää tai desinfioida.

Keittämisessä riittää, että vesi kiehuu kunnolla. Se tehoaa mikrobeihin, mutta ei poista sameutta, makua eikä kemikaaleja. Siksi moni yhdistää suodattimen ja keittämisen: suodatin poistaa roskat ja suurimman osan mikrobeista, ja keittäminen hoitaa loput, kun vesi muutenkin lämmitetään ruokaa tai kahvia varten.

Retkisuodattimien tyypit: pilli, pullo, pumppu ja painovoima

Retkisuodattimet jaetaan käyttötavan mukaan. Painot ja nopeudet vaihtelevat malleittain, joten alla olevat luvut ovat tyypillisiä vaihteluvälejä.

Tyyppi	Tyypillinen paino	Nopeus	Sopii parhaiten	Heikkous
Suodatinpilli	noin 30–80 g	Juot suoraan lähteestä	Päiväretket, varasuodatin	Vettä ei saa helposti talteen ruoanlaittoa varten
Suodatinpullo	noin 100–250 g	Juot pullosta imemällä tai puristamalla	Päivä- ja viikonloppuretket, matkat	Pieni kerralla suodatettava määrä
Puristettava pussisuodatin	noin 50–150 g	Noin 0,5–1,5 l minuutissa	Kevytvaellus yksin tai kaksin	Pussi voi puhjeta, puristaminen väsyttää
Pumppusuodatin	noin 300–500 g	Noin 0,5–1,5 l minuutissa	Matala tai hankala vesi, veneily, ryhmät	Painavin, enemmän liikkuvia osia
Painovoimasuodatin	noin 150–400 g	Useita litroja ilman käsityötä	Ryhmät ja leirit	Tarvitsee ripustuspaikan ja odottelua

Suodatinpilli

Pilli on kevyin ja yksinkertaisin vaihtoehto. Sillä juodaan suoraan purosta, järvestä tai omasta astiasta. Se sopii hyvin varavälineeksi ja päiväretkille, mutta jos tarvitset vettä keittämistä varten tai haluat täyttää pullot, pilli on kömpelö.

Suodatinpullo

Suodatinpullossa suodatin on pullon korkissa tai sisällä, joten täytät pullon luonnonvedellä ja juot suodatetun veden. Pullo on käytännöllinen arjessa, matkoilla ja lyhyillä retkillä, kun vettä tarvitaan lähinnä juomiseen. Osassa pulloista on mikrosuodattimen lisäksi aktiivihiiltä, joka parantaa makua, mutta hiiliosa on lyhytikäisempi kuin itse mikrosuodatin.

Puristettava pussisuodatin

Pussisuodattimessa likainen vesi täytetään pehmeään pussiin, jonka kierteeseen suodatin kiertyy. Puristamalla pussia vesi kulkee suodattimen läpi pulloon tai kattilaan, ja suodatinta voi usein käyttää myös pillinä tai juomarakon letkussa. Kevytvaeltajat suosivat tätä tyyppiä, koska se on kevyt ja nopea. Pussit ovat kuitenkin kuluvia osia, joten varapussi kannattaa pakata pidemmälle vaellukselle.

Pumppu ja painovoimasuodatin

Pumpulla vesi saadaan matalastakin purosta tai veneen laidan yli, ja se täyttää suoraan kattilan tai pullon. Painovoimasuodattimessa likavesisäiliö ripustetaan puuhun ja vesi valuu itsestään puhtaaseen astiaan, kun teltta pystytetään tai ruoka valmistuu. Ryhmälle se on usein vaivattomin ratkaisu.

Paras vedensuodatin retkeilyyn: viisi valintakriteeriä

1. Mitä suodatin poistaa. Tarkista, onko kyseessä mikrosuodatin vai puhdistin, ja millainen suodatustarkkuus ja teho tuotetiedoissa ilmoitetaan.
2. Vesimäärä ja porukan koko. Yksi aikuinen tarvitsee vaelluksella tyypillisesti 3–5 litraa vettä päivässä juomiseen ja ruoanlaittoon, helteellä enemmän. Neljän hengen porukalle se tarkoittaa 12–20 litraa päivässä, ja silloin nopeus ratkaisee.
3. Paino ja pakkauskoko. Kevytvaeltaja laskee grammoja, veneilijä tai autoretkeilijä taas voi valita painavamman mutta nopeamman mallin.
4. Kapasiteetti ja huollettavuus. Ontelokuitusuodattimen ilmoitettu kapasiteetti on usein tuhansia litroja, kun suodatinta huuhdellaan säännöllisesti. Keraamisen suodattimen pintaa voi harjata puhtaaksi. Aktiivihiiliosa kestää tyypillisesti vain satoja litroja tai vähemmän.
5. Liitännät ja varaosat. Sopiiko suodatin tavallisiin juomapullojen kierteisiin tai juomarakkoon, ja saako siihen vaihtopatruunoita ja tiivisteitä?

Keraaminen vedensuodatin vai ontelokuitu?

Keraaminen suodatin on kestävä käytössä ja helppo puhdistaa harjaamalla, mutta se on painavampi ja voi haljeta, jos se putoaa kivelle. Ontelokuitusuodatin on kevyt ja nopea, ja sitä huolletaan vastahuuhtelulla. Kuidut kuitenkin vaurioituvat jäätyessään, mikä on Suomessa otettava vakavasti.

Kuinka paljon vettä kannat ja kuinka usein suodatat

Suomessa vettä on useimmilla reiteillä tarjolla tiheään, joten repussa ei yleensä tarvitse kantaa enempää kuin litran tai kaksi kerrallaan. Tämä puoltaa kevyttä suodatinta, jolla täytät pullon jokaisen puron kohdalla. Tunturiylängöillä ja kuivina kesinä purot voivat kuitenkin olla harvassa tai kuivua, joten tarkista kartalta vesipaikat ja varaa leiriin enemmän vettä iltaa ja aamua varten. Silloin isompi pussi tai painovoimasuodatin on kätevä, koska saat kerralla koko illan ruoka- ja juomaveden.

Vedensuodatin pilli vai pullo?

Pilli ja pullo perustuvat usein samaan mikrosuodatintekniikkaan, joten ero on lähinnä käytössä. Pilli on kevyempi ja vie vähemmän tilaa, mutta sillä juodaan kumarassa veden äärellä. Pullon täytät kerran ja juot siitä kävellessä, mikä tekee siitä mukavamman pitkillä taipaleilla. Jos vesipaikkoja on harvassa, pullo on yleensä käytännöllisempi, koska vettä kulkee aina mukana.

Suomen olosuhteet: humusvesi, pakkanen ja sinilevä

Ruskea humusvesi

Suomen soilla ja metsäjärvissä vesi on usein ruskeaa humuksen vuoksi. Väri ei sinänsä tarkoita, että vesi olisi saastunutta, mutta humus ja hieno sakka tukkivat mikrosuodattimen nopeasti, eikä mikrosuodatin poista väriä. Esisuodata tumma tai samea vesi esimerkiksi kankaan tai kahvinsuodatinpaperin läpi ja anna sen laskeutua. Aktiivihiilellä varustettu suodatin voi parantaa makua.

Pakkanen ja jäätyminen

Kun öisin on pakkasta, ontelokuitusuodatin voi rikkoutua, jos siihen jäänyt vesi jäätyy. Vaurio ei yleensä näy päältä, mutta suodatin ei enää pysäytä mikrobeja luotettavasti. Pidä suodatin syksyllä, talvella ja tunturissa yöllä makuupussissa ja päivällä takin sisätaskussa. Jos epäilet suodattimen jäätyneen, käsittele vesi keittämällä, kunnes suodattimen kunto on varmistettu valmistajan ohjeen mukaan.

Sinilevä

Loppukesällä monissa järvissä ja merenlahdissa esiintyy sinileväkukintoja. Sinilevän myrkkyjä ei voi poistaa retkisuodattimella eikä keittämällä. Jos vedessä näkyy vihreää hiutaletta, lauttoja tai rannalla on sinileväkasaumia, etsi toinen vesipaikka tai käytä mukana kannettua vettä.

Merivesi ja veneily

Retkisuodatin ei poista suolaa, joten merivedestä sillä ei saa juomavettä. Veneilijälle suodatin on hyödyllinen järvillä ja jokivesillä, mutta merellä juomavesi on otettava mukaan.

Täydentävät menetelmät: tabletit, UV ja keittäminen

Suodatin ja desinfiointi eivät sulje toisiaan pois, vaan ne täydentävät toisiaan. Moni kokenut retkeilijä pakkaa mukaan pienen varamenetelmän siltä varalta, että suodatin tukkeutuu, jäätyy tai katoaa.

• Desinfiointitabletit painavat lähes mitään ja tehoavat bakteereihin ja viruksiin. Vaikutusaika on tyypillisesti puolesta tunnista useisiin tunteihin veden lämpötilasta ja valmisteesta riippuen, ja kylmässä vedessä se on pidempi. Noudata pakkauksen ohjetta tarkasti.
• UV-puhdistin toimii nopeasti, mutta tarvitsee virtaa ja kirkkaan veden. Sameassa tai ruskeassa vedessä valo ei läpäise vettä kunnolla, joten esisuodatus on välttämätön.
• Keittäminen on varmin tapa tappaa taudinaiheuttajat, mutta se kuluttaa polttoainetta ja aikaa. Siksi keitetään yleensä vain ruoka- ja kahvivesi.

Yleisimmät virheet retkisuodatinta valittaessa

• Valitaan suodatin pelkän painon perusteella. Kevyin pilli on huono valinta, jos porukka tarvitsee illalla kymmenen litraa vettä.
• Luotetaan suodattimeen kaikessa. Mikrosuodatin ei poista viruksia, kemikaaleja, suolaa eikä levämyrkkyjä.
• Unohdetaan pakkanen. Syysvaelluksella yksi kylmä yö eteisessä voi pilata ontelokuitusuodattimen.
• Ei kokeilla kotona. Testaa suodatin, liitännät ja huuhtelu ennen retkeä, ettei ensimmäinen käyttökerta ole väsyneenä purolla.
• Jätetään suodatin märäksi kaappiin. Kuivaamaton suodatin voi homehtua ja haista seuraavalla retkellä.

Käyttö ja huolto maastossa

1. Pidä likainen ja puhdas puoli erillään: älä anna käsittelemättömän veden valua suodatetun puolen liittimiin tai pullon suuhun.
2. Esisuodata samea vesi ja anna sakan laskeutua ennen suodatusta.
3. Huuhtele ontelokuitusuodatin vastavirtaan puhtaalla vedellä, kun virtaus hidastuu.
4. Suojaa suodatin pakkaselta koko retken ajan.
5. Kuivata suodatin kotona valmistajan ohjeen mukaan ennen säilytystä, ettei siihen kasva hometta.
6. Pidä mukana varamenetelmä, esimerkiksi keittoväline tai desinfiointitabletit.

Näin valitset retkellesi sopivan suodattimen

Lähde liikkeelle siitä, miten retkeilet, ja valitse sen mukaan:

• Päiväretket, työmatkat ja kaupunkilomat: kevyt suodatinpilli tai vedensuodatin pullo kulkee mukana huomaamatta.
• Vaellus yksin tai kaksin: puristettava pussisuodatin tai pullo, jonka suodattimen voi kiinnittää myös juomapulloon. Paino pysyy pienenä ja suodatus nopeana.
• Ryhmä, leiri tai perheretki: painovoimasuodatin tai pumppu, jolla saat useita litroja kerralla.
• Melonta, veneily ja matalat purot: pumppu tai letkulla varustettu suodatin, jolla vettä saa myös hankalista paikoista.
• Asutuksen lähellä tai ulkomailla: puhdistin tai mikrosuodatin yhdessä keittämisen tai kemiallisen desinfioinnin kanssa.

Jos epäröit kahden tyypin välillä, valitse se, joka sopii pisimmälle tai vaativimmalle retkellesi, ja täydennä sitä tarvittaessa kevyellä varamenetelmällä. Monelle toimiva yhdistelmä on suodatinpullo arkeen ja päiväretkille sekä painovoima- tai pussisuodatin pidemmille vaelluksille. Muista myös, että suodattimen ilmoitettu kapasiteetti pätee vain, kun sitä huolletaan ohjeiden mukaan: likainen vesi ja laiminlyöty huuhtelu lyhentävät käyttöikää selvästi.

Kaikki tyypit löydät retkeilysuodattimien kategoriasta. Vertaa tuotetietoja edellä kuvattuihin kriteereihin: mitä suodatin poistaa, kuinka paljon ja kuinka nopeasti se suodattaa, ja miten sitä huolletaan. Jos tarvitset suodatinta myös mökin vedelle, lue lisäksi opas vedensuodattimen valintaan kotiin, sillä kodin ja retken suodattimet on tehty eri tehtäviin.